SULJETTU KONEISTO (Finnish)
song by Letaali
VERSE 1 :
Oon varma et jossain universumin takana/
on paikka mis onnee ei mitata rahana
Antaisin kaiken et voisin vaan pakata/
ja lähtee pois enkä ikinä palata
Koska luoja yksin tietää mihin taas mua viedään/
sosiaalisuus ahistaa enkä muita siedä
Omasta psyykkeestäni en mitään tiedä/
Sillä mistään vitun hinnasta en lääkärille riennä
Ajatukset suurimmaksi osaksi harhaa/
Ja teen silti aina sen minkä koen parhaaks
Myönnän omat virheeni vasta kun on pakko/
Elän suljettuna koneistona aivot mainoskatkol
Sisäistän asiat vasta kun on myöhästä/
Jarrut sekä polkimet puuttuu tästä pyörästä
Tutustun kulttikaavus kulkevaan jengiin/
Ja pian lyhty kourassa sovitan jo kenkii
Koen muutoksen myötä mielen mullistuvan/
Ja huomaan kaiken entisen pois rapistuvan
Otan hupun päästäni pois sekä nyökkään/
Ja tajuan aloittaneeni aivan liian myöhään
Otan kaiken ilon irti uudesta itsestäni/
Ja kaiken menettäessäni taas vajoan itsesääliin
KERTSI:
X2
Alla suljetun koneiston aivot mainoskatkol/
Fyysisesti ruvella kanavoin nää katkot
Sosiaalisesti kyvytön muiden vietävissä/
Laahustan eteenpäin elämänilo vähissä
X2
VäLISSä HITAASTI LAULETTUNA:
____________________________________________
Antipaattinen toksisesti kumuloituva/
Ajatus joka saa mut piiloutumaan
Sykkii ikuisesti alla pinnan isos valokeilas/
Ajatus siitä että pidän pään reilas
____________________________________________
VERSE 2:
Etenen kosmisessa verkostossa ajatuksenvoimal/
Soitan itelleni taksin ja ajatella koitan
Poistan kehostani ne siniset liimalaput/
Ja vajoan masennukseen kun viimeiltaa kadun
Välittämättä tunteista ajatuksia talutan/
Hukutan itseni kierteeseen ja itseäni satutan
///PIENI TAUKO///
////FLOW MUUTTUU///
Pohjalla elävä ajatuksiaan pelkäävä/
psyykkisesti selällään kadottanu elämän
Selätän ajatukseni makaamalla selällään/
ja pelkään sitä etten tuu koskaan näkee elämää
Toistuvasti radaltaan eksynyt kierre/
syö psyykkisesti sisältäpäin koverretun mielen/
sopeutuvana yksilönä teen päätöksen pienen/
ja lähden maailmasta pois, niellen oman kielen
Paikassa mis ajatukset vaikenee täysin/
sopivassa kohdas janaa kysyvälle tietä näytin
Huolimatta faktasta et kaiken ite käytin/
Verisuonijärjestelmän turhuudella täytin
Kutsumus utopiaan toimii ilman rajoja/
Kun valtakunnan laitan pystyyn paikas ilman valoja
Ja ilman syyllisyyttä samaan paskaan takas vajoan/
Kun itsetunnon pettäessä kamaan taas kajoan
KERTSI:
X2
Alla suljetun koneiston aivot mainoskatkol/
Fyysisesti ruvella kanavoin nää katkot
Sosiaalisesti kyvytön muiden vietävissä/
Laahustan eteenpäin elämänilo vähissä
X2
VERSE 3 :
Seison aivotoiminta lamaantuneen sateessa/
Pienen ajatuksen pitäessä pään taseessa
Lohduttoman rehellinen psykoanalyysi/
Jonka ammattiauttajan tavatessa pyysin,
Kertoo mielen murentuneen lailla palasokerin/
Ja itsetunnon hukkuneen siit huolimatta tokenin
Kokeellinen patentoitu hoitomuoto anemiaan/
Pysäyttää sen itseään pelkäävän pakenijan
Lääketieteen kehittyes maagisen masentavaks/
Silti pyhä resepti on todellinen parantaja
Siihen kuuluu silmukka sekä kuula kalloon/
Paitsi siinä tapaukses et suorin tie vie alkoon
Hajamieli harhaluulot sekä respalääkkeet/
Risteytyy päässä luoden tän verseen päätteen
🎵VäLIMUSIIKKIA 🎶
VERSE 4 :
Ahistaa ku joku pyytää kertoo koko totuuden/
Elän erilläni yhteiskunnast laaksos hirttosolmujen
Mis kyseenalaistetaa omaa moraalii ja itsekkyyttä/
Ite enoo lähös koska arvostan tät ihmisyyttä
Sen sijaan aion elää ilman niitä ajatuksia/
Mis satutan mun läheisiä etenkin mun mutsia
Pitäs oppii miettii pari kertaa mitä tekee/
Tullu vaikeen kautta opittuu et miten menettelee
Laput silmil kohti valon sokasemaa valtakuntaa/
Aistit terävöityneenä etin varmaa vastaust turhaan
Joku kaunis vastaanottavainen viaton mieli/
Ottaa siipiensä suojaan heikon ikuisuuden liekin
Juosten taitettava matka avaruuden halki/
Kestää kevään ekast hetkest siihen kunnes tulee talvi
Kädet kohti taivasta kurotan kun alkaa sataa/
Aikaikkunat ja madonreiät venaa kunnes vedot lataan
Samaa ankaraa rataa jatkan itseäni ruoskien/
Koitan olla muita parempi ja elän kautta tuloksien
Toiset puhuu miten mullon vitun kieroutunu ego/
Mut jos hakkaat koiraa tarpeeks paljon lopulta se sekoo
🎵VäLIMUSIIKKIA 🎶
VERSE 5 :
Suljettujen sielujen keskuudes vankina/
Tunnelukot realisoi kaaoksen karmivan/
Kun sisäl asustava piru kasvattaa sarvia/
Aiheuttaen mieleeni pysyviä arpia
Kontrolloitu kansa täynnä vaikutusalttiita/
Botteja joita telepaattisesti hallitaan/
Tunnekuoleet kylmät vangit lukittuna karsinas
Turvaudutaan tuttuun ja turvalliseen ratkasuun/
Eli yliannostuksen kautta takas katkasuu
Huono ottaa apuu vastaa saatika sit pyytää sitä/
Käy vaa läpi ajatuksii ymmärtämät yhtää mitää/
Esittää vaa ilosta ja hymymaskii ylläpitää/
Todelliset olotilat vähintääkin hyytäviä
Venaan vaa et joku tulis poistamaa kahleet/
Ja opettamaa miteen seistää selkä seinää vasten/
Odottaes sitä hetkee jolloin kohtaa tietyt katseet
Yhteiskunnan ulkopuolel eristyksis elävänä/
Tulee välil mielee mitä vittuu teen mun elämällä/
Pääkopas aikoi sitte ohitettu eräpäivä/
Silti pääni sisäl yhä edelleenkin elää näitä/
Hiljasuuden rikkovia aktiivisii kusipäitä
Putken läpi tarkastelles kaikki tuntuu helpommalta/
Ilman tekijöitä jotka lopult tärvelee sun hermoradat/
Vaikket pidä siit ni jotenki se on sulle kerrottava
Jos yhteiskunta tuntuu sust liian paineherkältä/
tikittävien aikapommien kulkies sun perässä/
Kunnes havahdut vaa siihen et on vaan sun elämää/
Etkä enää oo ees varma mitä vittuu pitäs pelätä
Jokanen meist lopult saapuu siihen määränpäähän/
Ettei eroteta totuut tai et mikä menee vääräst
Mut riippumatta määränpääst me ei koskaan päästä perille/
Ku synkät ajatukset repii mielen väistämättä erilleen